torstai 12. syyskuuta 2013

Terveellistä ruokaa!

Nam nam...

Minun  ruokailutottumukset ovat olleet kyllä niin epäterveellisiä että ikinä!
Aiemmin oli tapana jättää aamupala väliin, syödä päivällä jotain pikaisesti+ herkkuja ja sitten kun tuli töistä kotiin niin APUA!! Tuntui etten ole syönyt koko päivänä mitään ( herkuista ja leivistä oli tullut jo miljoona kaloria ja pahoja rasvoja) ja sitten kun pääsi jääkaapille niin se tyhjeni melkein kokonaan. Saatoin syödä ruokaa (esim.makaronilaatikkoa) koko lautasellisen ja sekään ei riittänyt...siitä meni vartti ja sitten otettiin leipää,siitä sitten taas vartti ja otettiin herkkuja...eli söin koko illan. Paketti jäätelöä ei tuntunut missään...Aamupala on tosi tärkeä ateria päivässä!

Koen ongelmakseni suuret annoskoot, napostelun ja rasvaiset ruuat. Se että ruoka maistuu hyvältä on minulle tosi tärkeää. Aiemmin sain makua rasvasta ja suolasta...Nyt jälkeenpäin ajattelen että olinpas tyhmä.....mausteet on keksitty! Onhan niissä mausteissakin suolaa, mutta parempi sekin kuin kilo rasvaa. 

Olen itseasiassa aina tiennyt aika paljon ravitsemuksesta ja siitä kuinka tulisi syödä oikein, mutta en ole noudattunut ollenkaan näitä suosituksia. Nyt olen vakaasti päättänyt syödä terveellisemmin ja kiinnittää huomiot ennenkaikkea ruuan laatuun.

Eilen olin Fanky Fat-ryhmässä, jossa meitä painon kanssa kamppailevia oli kunnon porukka. Siellä keskustelimme monista ruokailuun liittyvistä asioista ja se kyllä avasi silmiä vielä enemmän.
Terveellinen syöminen vaikuttaa niin kaikkeen meidän elimistössämme. Ruoka on meidän polttoainetta.
Jos laitamme dieselmoottoriin bensaa niin kuinka käy? Moottori köhii, yskii ja lopulta sen toiminta lakkaa. Näin käy myös meidän keholle jos tumppaamme sinne epäterveellistä ruokaa ja lisäaineita, rupeamme voimaan huonosti, lihomme, väsymme, energiat on loppu  ja saatamme  sairastua.
Toki muutkin asiat vaikuttavat mutta ruoka ja sen laatu on hyvin suuressa osassa sairastumisiin ja kehon hyvinvointiin. Tämä saattaa kuulostaa terveysintolijan puheilta mutta sellaista minusta ei kyllä taida millään saada. Meinaan jatkossakin silloin tällöin syödä sen pitsan,kokiksen ja suklaata jälkkäriksi, mutta pointti on se että se ei ole jokapäiväistä eikä jatkuvaa.

Miten sitten syödään?

Tässä on MINUN keinoni toteuttaa terveellisempää ruokavaliota

  • Muistan lautasmallin, puolet salaattia, yksi osa lihaa ja yksi osa esim.perunaa tai pastaa             ( pastat+riisit täysjyvä tuotteita) ja lautanen siis normaalin kokoinen eikä tarjoiluvati :-) Valikoin tuotteita ja ruokia joista pidän..
  • Syön vähintään 3-4 tunnin välein ja pidän lähettyvillä aina sen terveellisemmän välipalan esim.rahkaa, pähkinöitä,marjoja ja hedelmiä (tosi pahaan suklaan himoon vähäkalorinen proteiinipatukka)
  • Kun tekee jotain mieli napostella niin yritän henkisesti ylittää sen tunteen ja mennä juomaan vettä tai keitän kahvit tai lähden salille(viimeisin toimii erittäin hyvin)
  • Annan itselleni anteeksi jos repsahdan ja jatkan kuin ei mitää olisi tapahtunut. Ja joskus herkuttelen ihan tarkoituksella mutta kohtuudella
Vaikka näitä koitan noudattaa ja noudatankin niin nälkä on melkein kokoajan...Kehoni on tottunut siihen että kokoajan pitää syödä. Ja hyvin paljon tässä onkin kyse sitä mihin keho on tottunut ja siinä menee aikaa ennenkuin saa kehon totutettua uuteen malliin syödä. Se ei tapahdu hetkessä vaan vaatii aikaa ja päättäväisyyttä.

Suosittelen kyllä jokaiselle joka haluaa tehdä ns.ruokaremontin, niin kysykää neuvoa ammattilaiselta tai joltain jolla on kokemusta terveellisestä syömisestä yms. Ei tämä kuitenkaan mitään tähtitiedettä ole, maalaisjärkellä kun ajattelee niin jo pääsee pitkälle. Jokainen ymmärtää että kumpi on terveellisempää? Illalla pussi sipsejä tai esim. kasvikset tai hedelmät.

Tässä lounaslautanen, jossa kurkkua, tomaattia, paprikaa, kukkakaalia ja kanaa sipulin kanssa paistettuna. Hyvää oli :-)





tiistai 10. syyskuuta 2013

Muutamia kuvia

Tässä vähän jalkaprässiä...Alkupaino 100kg, jota nostan siitä aina joka kierroksella :-)






Tällä ajelen salille......



Ja tällä sitten rääkkään itseeni salilla :-)






maanantai 9. syyskuuta 2013

Ihanaa!! Yhteistyö Funky Fitin kanssa alkaa!


Voi että ihminen voi olla onnellinen....Funky Fit!

Olen saanut avuksi tähän painonpudotus projektiini Vaajakoskella sijaitsevan Funky Fitin.
Funky Fit järjestää erilaisia ryhmäliikuntatunteja, ryhmävalmennuksia, nettivalmennusta ja personal Trainer-palvelut löytyvät myös kyseisestä paikasta.

On aivan mahtavaa että olen saanut tähän projektiini apua. Kävin tapaamisessa heidän tiloissaan viime viikolla ja sovimme siitä miten tämän yhteistyön aloitamme. Heillä on alkanut Funky Fat-ryhmä jossa yritämme yhdessä pudottaa painoa ja käymme läpi erilaisia mahdollisuuksia muuttaa näitä elämäntapoja. Kerran viikossa tapaamme liikunnanmerkeissä ja keskustelemme kaikesta mahdollisesta liittyen painonpudotukseen.
Lisäksi lokakuussa alkaa mentaalivalmennus eli koitamme miettiä miksi tähän on tultu ja kuinka tästä eteenpäin ja millaisilla "aseilla" lähdemme tätä painoa pudottamaan.


Terveen elämän roolimallit

Kun olen tätä mentaalivalmennusta ajatellut tässä viikonlopun aikana niin se on oikeasti NIIN suuressa merkityksessä painonpudotuksessa ja monessa muussakin asiassa. Me ollaan jokainen saaneet omat kotoa ja se pisti ajattelemaan että minkä mallin minä annan omalle lapselleni? Tästä keskustelimme Funky Fitin Essin kanssa ja se todellakin avasi silmäni ja pisti toden teolla ajattelemaan asiaa tarkemmin.


Jokainen meistä ihmisistä joilla on lapsia, haluaa heidän parastaan, me aikuiset ja vanhemmat olemme ne roolimallit. Ja se arkielämä muokkaa/kasvattaa lasta kun hän kasvaa. Haluanko antaa hänelle mallin kuinka syödään mitä sattuu ja epäterveellisesti? Haluanko nähdä lapseni ylipainoisena ja altiina kaikille vakaville sairauksille mitä ylipainosta voi tulla? En ole mikään terapeutti enkä anna kenellään ohjeita kuinka lastansa kasvattaa, mutta omassa elämässäni haluan antaa pojalleni terveellisen elämän mallin. Tästä lähtien aion tehdä parhaani sen suhteen että poikani oppii terveellisiä elämäntapoja ja liikunnan merkityksen. En tarkoita että minusta tulee terveysintoilija (joka ei varmaan mikään paha asia olisi), mutta tulevaiseen näkymät ovat paljon kirkaammat jos terveys ja elämäntavat ovat kunnossa.

Tällä viikolla keskiviikkona alkaa minun kohdallani ryhmätunnit ja odotan niitä innolla. Kirjoittelen sitten ekoja tuntemuksia ja muuten siitä miltä tuntui olla mukana ryhmässä missä on muitakin saman ongelman kanssa painivia.
Kuviakin lisäilen kunhan saan niitä enemmän otettua :-)


Sivupalkista pääseen Funky Fit kotisivuille, käykääpäs tutustumassa :-)

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Mietteitä laihduttamisesta

Onko laihduttaminen vaikeaa?

ON!! Jos laihduttaminen olisi helppoa niin olisiko meitä läskejä ihmisiä olemassa? Ei olisi!
Tämä on oikeasti vaikeaa. Moni laiha ihminen saattaa ja ajatteleekin että kun olet itsesi tuohon kuntoon päästänyt niin kyllä sä kait nyt se läskit poiskin saat. Jokainen voi ihan oikeasti tulla kokeilemaan näin yli 100 kilosena mitä laihduttaminen on ja miksi se on niin pirun vaikeaa.

Koko laihduttamisessahan on kyse aivan 100%:sesti pääkopasta. Laihduttaminen ei varmasti onnistu niin että kuhan tässä vaan vähän kokeilen ja tai jos nyt pikkusen vaan ...saattaa toki onnistua muutaman kilon pudottaminen mutta ei 70 kg:n pudottaminen :-)
Minä myönnän että olen heikko ihminen, lankean helposti herkkuhin ja rasvaiseen ruokaan ja varsinkin jos tulee suruja tai murheita niin johan jääkaappi tyhjenee. Jokainen kerta kun olen lähtenyt laihduttamaan, minun on ollut pakko käydä asia päässäni läpi ja se on ollut pakko tuntua päässä siltä että nyt on ihan pakko laihduttaa ja ENNEN kaikkea muuttaa niitä elämäntapoja!

Jokin dieetti esim. tämä SD on sellainen alkusysäyn jolla saat sen painonpudotuksen alkuun ja kiloja tippumaan, mutta varsinainen "taistelu" alkaa vasta sitten.
Ja TOSI tärkeää olisi oikeasti muuttaa niitä elämäntapoja, ei laihduttaa. Koska mitä hyötyä on laihduttamisessa jos se tulee takaisin samantien. Ne totutut tavat syödä ja herkutella...niistä ei vaan niin helposti pääse eroon, se vaatii joka päivä aivan valtavaa ponnistelua ettei lankea vetämään juusto-makkara voileipiä joka välissä nassuun. Ja se itsekuri, kun se olisi helppoa niin kaikki olisi helppoa. Itsekuri ja päättäväisyys on myös avainasemassa tässä hommassa.

Ennen poikani isän tapaamista laihdutin yli 30kg ja ihan itse, ilman mitään apua. Se onnistui sillä että söin sen aamupalan ja lounaan enkä jättänyt kaikkia ruokailuja iltaan niin kuin tapana oli. Aiemmin naureskelin näille ruoka-ajoille ja säännölliselle syömiselle mutta nyt kyllä ymmärrän sen idean.
Ja toinen fakta on se että syö vähemmän kuin kulutat! Hyvin yksinkertainen sääntö mutta erittäin vaikea toteuttaa.
Yksi tärkeä asia on liikunta...voi hitsi se on ollut vaikeaa saada alkuun. Kun painoa oli yli 30kg enemmän kuin nyt niin kyllä lenkkeily oli vaikea aloittaa ja yleensäkin kaikki liikunta...töihin käveleminen eli n.300m oli tuskan ja työn takana.
Mutta voin rehellisesti sanoa että se varmasti helpottuu kun muutama kilokin lähtee ja ennen kaikkea siihen liikkumiseen tulee riippuvuus! Ja se ei varmasti ole mikään huono juttu :-)

Vaikka aiemmin olenkin saanut itsenäisesti paljon painoa pudotettua niin tällä kerta tuntuu että tarvitsisin siihen apua, vaikka liikkuminen on kivaa, mutta se että joku joskus piiskaa persauksille ja tai kyselee miten menee yms. niin siitä olisi oikeasti minulle apua. Harmi vaan kun en ole rikas ihminen joka voi sijoittaa siihen tuhansia euroja. Apua on kyllä monelta taholta pyytänyt ihan niinkuin pienellä summalla tai ilmaiseksi mutta vielä ei kauhean innostuneita ole kukaan ollut...tai no muutama kyllä...ja niistä kerron myöhemmin lisää jos ne etenevät.

Nyt täytyy mennä hoitaa tuota perhettä ja palaillaan mietteisiin taas myöhemmin :-)

Tässä kuvaa aamulenkiltä koirien kanssa:-)




lauantai 31. elokuuta 2013

Hyvää kuuluu!

Hyvää kuuluu!

Niin että hyvää kuuluu....Tällä viikolla oli ns.tankkauspäivä eli sai syödä pastaa,pastakastiketta, leipää ym.hiilaripitoista ja kyllähän se meikäläiselle maistui :-) Niin ja jäätelöäkin sai syödä ..nam nam!
Tankkauspäivän tarkoituksenahan oli herättää aineenvaihduntaa ja että paino alkaisi paremmin tippua eikä junnaisi paikallaan.Maanantaina sitten puntarilla nähdään tuottiko tuo tulosta.
Olo tuon tankkauspäivän seuraavana päivänä oli aika jäätävä...Hiilaropommin jäljiltä olo oli niin väsynyt et nuutunut kuin vain voi olla...eli sellainen normaali päivä kuten ennen dieettiä tai elämänmuutosta oli ja enään en ikinä siihen olotilaan halua takaisin. Tosiaan yksi erittäin mahtava ja hieno asia tässä elämänmuutoksessa on että alkaa olla se kauhea väsymys ja saamattomuus poissa...olo on melkein aina niin energinen ja hyvä että ei tästä olo tilasta halua luopua.

Liikkuminen on aina ollut minulle oikeasti mieleistä mutta niillä kiloilla jotka minulla oli esim.pari vuotta sitten niin ei niillä yksinkertaisesti jaksanut liikkua...Mutta nyt! Sali on yksi maailman parhain asia maailmassa ja sitä tulen harrastamaan hamaan loppuun saakka.

Tuloksia

Minähän aloitin tämän projektini jo toukokuussa ja silloin aloitin myös crossfitin ja se oli kyllä sellaista menoa että kyllä siinä salilla käynti jää toiseksi. Ahkerasti kävin kaikki 12 krt (2 krt viikossa) ja kunto nousi kyllä kohisten. Silloin aloitin tämän elämänmuutoksen mutta ruokailu oli minulle vielä se kompastuskivi ja sen suhteen ei mennytkään niin hyvin.
Mutta siitä aloituksesta on nyt tippunut kesänaikana 10 kg! Olen ihan tyytyväinen mutta paljon paljon on vielä pudottamatta mutta alku se tuonkin on :-) Linkittelen tuohon myös crossfitin sivut niin käykää tutustumassa myös siihen mahtavaan lajiin!

Tässä pirteenä salille menossa :-)




Enemmän minusta :-)

Enemmän minusta :-)


No tässä on tullut kirjoiteltua vaan laihduttamisesta yms...mutta hyvin vähän itsestäni, taustoista tai muuten mistään muusta, joten korjataanpa asia.

Eli perheeseen kuuluu Leevi-poika 1v ja Immo avopuolisoni ja lisäksi 2 kääpiöpinseriä, jotka onkin hyviä ja energisiä lenkkikavereita:-) Olemme tällä hetkellä molemmat kotona ja suunnitelma olisi että tammikuussa takasin töihin( jos ei mitään ihmeitä tapahdu)
No kuitenkin...Minun elämäni tällä hetkellä on erittäin ihanaa koska minulla on maailman ihanin mies ja poika. Mutta ei se elämä aina ole ollut ruusuilla tanssimista ja monta murheellista asiaa olen elämänvarrella kohdannut.
Omien vanhempien, mummun ja papan menetys on ollut itselleni ne kovimmat paikat. Vanhemmat eivät olleet kuin hieman yli 40v kun menehtyivät sairauksiin ja tässä on yksi hyvin suuri syy siihen miksi haluaisin laihtua.

Onko vielä aikaa?

Yksi suurimpia syitä tähän laihduttamiseen on se että en oikeasti halua olla 40-vuotiaana haudassa tai sairastunut sydänsairauksiin yms. Sukurasitteenani on sepelvaltimotautia ja verenpainetautia (verenpainetauti minulla jo on) joten huonoilla elämäntavoilla on oikeasti hyvin suuri merkitys näiden sairauksen pahenemisessa ja jos näin käy niin se hauta voi olla hyvinkin lähellä.
En halua halua että pieni poikani ja mieheni saattavat minua hautaan, vaan haluan nähdä kuinka Leevi kasvaa, menee kouluu ja kasvaa aikuiseksi. Monesti olenkin ajatellut nyt tässä laihduttamisen aloitettua että onko vielä aikaa? Että toivottavasti ehdin ja saan vielä mahdollisuuden elää terveempää ja iloisempaa elämää.
Kyllä se perhe on tärkein! Kun perhe voi hyvin niin kaikki on hyvin...ainahan niitä murheita ja huolia jonkin verran on, mutta niistä aina selvitään. Itse ainakin uskonnollisena ihmisenä muistan kiittää sitä mitä olen saanut ja että elämä on nyt hyvin.

Muutama kuva rakkaistani <3





maanantai 26. elokuuta 2013

Viikko takana ja viikko 3. alkaa

No tulihan niitä tuloksia ensimmäisen tuloksettoman viikon jälkeen! -2,2  viime viikon aikana tippunut painoa ja kun saisikin pudotuksen pysymään tuossa luokassa per/viikko niin olisin erittäin tyytyväinen. Viime viikko meni mielestäni hyvin, lukuun ottamatta flunssaa joka iski koko perheeseen.
Yksi salitreeni ja yksi lenkki jäi väliin...Tulos ilman tuota mokomaa flunssaa olisi ollut varmaan vielä parempi. Mutta ruokavalio piti sairastelusta huolimatta.
Mutta nyt on uusi viikko alkanut ja kovasti tekisi mieli jo liikkumaan, mutta flunssa ei meinaa päästää otteestaan. No jos tänään huilailen vielä ja huomenna ainakin lenkille lähden :-)

On se kumma juttu että miten ihminen on voinut päästää itsensä tähän jamaan ja kuinka liikkuminen oli ennen kauhea juttu...ajatuskin siitä että pitäisi liikkua tai kävellä vaikka 500m kauppaa, tuntui ihan ylitse pääsemättömältä. Nyt jos jää yksikin päivä väliin niin johan harmittaa ja ottaa päähän kun ei  pääse salille. Ja tuo sali...se se on niin mukavaa että en luovu siitä kyllä ikinä!

Voi olla että tää on ollut tylsää luettavaa, mutta lupaan laittaa kuvia ym. materiaalia jatkossa enemmän ja kertoa tarinoita matkan varrelta :-)


torstai 22. elokuuta 2013

Tästä se etenee :)

Taas on reilu viikko mennyt edellisestä tekstistä ja kaikenlaista on siihen väliin mahtunut. SD:llä aloittamani dieetti on mennyt hyvin ja olen ihmeekseni pystynyt noudattamaan oheita aikalailla prikulleen.

Viime viikon vedin täysillä ja pettymys oli suurin kun puntariin nousin ja 0 kg pudotusta! Tuntui niin hyvältä ja oli sellainen olo että kyllä nyt on lähteny....mutta ei. Olin niin pettynyt ja meinasin ottaa loparit koko hommasta...Mutta sitten vaan päätin että no ensi viikolla vielä kovemmin ja jatketaan vaan tarmokkaasti niin kyllä niitä tuloksia joskus syntyy!
No tämä viikko mennyt myös erittäin hyvin, liikunnan osalla on myös mennyt kaikki niinkuin on suunniteltukin ja ohjeissa käsketty...Jännitetään nyt sitten maanantaita mitä vaaka näyttää.

Kävelin jopa yhtenä päivänä 11km !! Minä jolle parinkin rappusen nouseminen on tehnyt vaikeaa.
Ja salitreenit maistuu myöskin...aina on kyllä pitänyt salilla käymisestä vaikka joskus nuorempana se on tyssännyt siihen että en ole kehdannut mennä. Mutta nyt kehtaan ja ihmettellijät/tuijottelijat saa painua hornan tuuttiin!

Mutta katsotaan taas maanantaina mitä kuuluu....


tiistai 13. elokuuta 2013

TI 13.8.2013

Uusi päivä ja uudet kujeet....eli tänään tehtiin koiruuksien kanssa aamulenkki tyhjällä vatsalla ja n.60min tarvottiin hyvällä sykkeellä ja mäkiä oli matkan varrella, niinkuin laulussa sanotaan.
Olen nimittäin suunnitellut että joka toinen päivä treenit ja siinä välipäivinä vähintään se tunnin lenkki. Koska tänään ei ollut treenipäivä niin aamupalalta jäi puuro pois joten hieman helpompi oli aamupala syödä. Mutta huomasimpa sen että nälkä tulikin sitten iltapäivällä jo ennen päivällistä...Mutta ylpeä olen oikein itsestäni etten ole lipsahtanut kertaakaan edes pientä herkkua tai muuta "kiellettyä" ottamaan! SD:n toinen päivä paketissa ja klo 22.48 tämä kiittää ja kuittaa!
Hyvää yötä!

SD:n aloitus

Eli eilen alkoi Superdieetin noudattaminen. Sen noudattaminen on sujunut hyvin jopa ruoka on riittänyt vaikka määrät normaaliin ruoka-annokseeni ovat pienet. Ennenkaikkea on ollut ihana huomata jo parinpäivän jälkeen että kuinka hyvä olo on kun ei ole ihan kokoajan ahdettu täyteen rasvaista ruokaa ja herkkuja :-) Mutta nyt tarkempaa syyniä näihin päiviin....

MA 12.8.2013

SD: nouttaminen alkoi...Aamupala tuntui aika raskaalta syödä koska yleensä aamupalani koostuu parista leivästä, kahvista ja jogurtista ja nyt oli yllinkyllin syömistä kun oli treenipäivä. No mutta kaikki meni alas kuitenkin. Lounaan syömisessäkin yllätti se että se riitti, ei tarvinnut miettiä että otanpas lisää tai vähän jäi nälkä kourimaan. Ekaksi treeniksi valitsin treeni 2:sen joka on aika kova...tämä siksi että aiemmin kesällä kävin Crossfit Eazy-kurssin joka on sitten niin kovaa rääkkiä äärirajoille asti, niin tuntui että kyllä mä aloitan tällä kovimmalla treenillä. Treenit meni hyvin, mutta oli kyllä aika rankka, mutta loppuun asti vaikka laatta lentäis :-) Koska aamulenkille en ehtinyt niin aerobinen juooksumatolla vielä ennen treeniä. Salin  jälkeen vielä palautusjuoma ja banaani nassuun...
Ainut  harmittava juttu oli se että nivunen alkoi kipuilemaan joka on vanha vaiva, mutta toivotaan että se tuosta rauhoittuu.

Näin yhteenvetona ekasta päivästä voin sanoa että hyvin meni ja hyvältä tuntuu!


Tästä se alkaa.......

Taival kohti kevyempää elämää. Olen taistellut painoni kanssa koko elämäni ja välillä saanutkin hyviä tuloksia mutta aina se jää tökkimään johonkin ja sitten menee taas ihan plörinäksi.
Usein olen miettinyt että miksi minun pitäisi laihduttaa? Itseni takia? muiden takia? muiden mielipiteiden tai katseiden takia....Miksi?
Nyt olen tullut siihen tulokseen että elämäni takia. Yksi ja ainutlaatuinen elämä joka eletään vain kerran. Olisi ihana elää se suhtkoht terveenä ja olla hyvinvoiva.
Ja olisi hyvin ihanaa nähdä lapsensa kasvavan jota minun ei edes pitänyt saada.....siinä minusta on motiivia kerrakseen muuttaa elämäni ja päästä näistä läskeistä eroon :-)

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Taustaa ja aloitussuunnitelmia

Taustaa...


Kun nyt kerran tällaista blogia aloitin kirjoittamaan (jota en ole ennen tehnyt, antakaa anteeksi virheeni) niin kerron hieman itsestäni alkuun ja varsinkin tästä projektista joka on aluillaan.

35-vuotias yhden lapsen äiti joka elää onnellisessa avoliitossa ja ikuinen laihduttaja :-)
Elopainoa on kertynyt jo reilusti yli 100kg ja tällainen tappi olen myös 165 cm. Tässä olisi lähtö- kohdat painonpudotukseen ja terveemmän elämän aloittamiseen.

Aikaisempia laihdutus yrityksiä on ja viimeisin oli pari vuottaa sitten jolloin se onnistuikin, sain pudotettua painoa silloin n.30kg...Niinpä ja vielä on hurjasti jäljellä. Mutta nyt pudottaminen tökkii ihan kympillä ja ominvoimin moiseen en kyllä pysty. Eli apu on tarpeen ja sitä onneksi olen saanutkin.
Nythän olisi tarkoitus aloittaa uusi elämäntapa eikä mikään ihmediettiä jolla tippuu 50kg/ kk ja tulee toisella kuukaudella taas takaisin.Nou vei.....ei toimi minulla tuollaiset ihmedieetit!